0

Parempi polvi – Keijo Leppänen

Isyystestin kirjoittaja jatkaa tarkkanäköistä kuvausta perheestä – rehellisesti ja huumorilla.

Isyystestin ajoista kasvaneet lapset ovat siirtyneet kouluun ja isän arjessa vaipantuoksu on vaihtunut orastavaan hienhajuun. Perhe-elämässä riittää kuitenkin hämmästeltävää. Kodin ja koulun yhteistyö, opettajan työn muutos sekä harrastusten määrä ja laatu pistävät kirjoittajan vertailemaan omaa maaseudulla vietettyä lapsuutta siihen, millaista on elämä pääkaupunkiseudulla nyt.

Mitä on vanhemmuus? Kuka määrää? Menevätkö lapset vanhempien ehdoilla vai käykö päinvastoin? Parempi polvi sukeltaa räväkästi ja rehellisesti syvälle roolimallien vaikutuksiin, vanhempien vastuu-seen ja arvojen tärkeyteen.

MTV3:n uutisankkurina tutuksi tullut Keijo Leppänen (s. 1960) asuu Espoossa vaimonsa ja kolmen poikansa kanssa. Hänen vuonna 2002 ilmestynyt teoksensa Isyystesti oli menestys.

0

Vihan ja rakkauden liekit – Kohtalona 1930-luvun Suomi – Sirpa Kähkönen

Keskustelua herättävä tietokirja kommunistien traagisista kohtaloista kahtia jakautuneessa Suomessa.

Tammisaaren pakkotyölaitoksessa säilytettiin suomalaisia kommunistivankeja 1920- ja 1930-luvuilla. Myös Sirpa Kähkösen isoisä Lauri Tuomainen vietti siellä yli seitsemän vuotta.

Ääri-ilmiöiden voimistuminen ja yleismaailmallinen lama kärjistivät tunnelmat vankilassa äärimmilleen vuosina 1932-1933. Vankien kohtelussa, mutta myös heidän taisteluasenteessaan näkyi viha.

Rakkauden liekit puolestaan leimuavat hurmaavan Anni Kukkosen, isoisän salaisen rakastetun kautta. Anni pakeni Suomesta vuonna 1929 ja tuhoutui myöhemmin Stalinin vainoissa. Tämä oli kommunistien piirissä tyypillinen rakkaustarina – surullinen ja katkennut.

Teos kuvaa koskettavasti Suomen jännittynyttä poliittista tilannetta, mustia vuosia, suuria suruja ja aatteen murtamia ihmiskohtaloita rikkimenneiden unelmien keskellä.

Sirpa Kähkösellä (s. 1964) on ollut käytössään moninainen aineisto omaelämäkerrasta Etsivän Keskuspoliisin arkistoihin ja isoisänsä kirjalliseen jäämistöön. Hän on aiemmin julkaissut tietokirjan Valoa ja varjoa (2007) yhdessä Jaana Iso-Markun kanssa. Sirpa Kähkönen tunnetaan myös palkitun ja kiitetyn Kuopio-sarjan kirjoittajana.

0

Vesimeloni – Kalle Isokallio

Vähää ei kannata varastaa!

Johan Granit kiinnostuu vedestä: sitä tarvitsevat kaikki eikä ilman selviä kukaan. Vaikkei vedestä meloneja eli miljoonia saa puristetuksi, on siinä mukava, säännöllinen tulolähde. Tarmokkaana miehenä hän päättää ostaa Lommolan kunnan vesilaitoksen, mutta kaupat tehdäkseen hän tarvitsee lainan. Ja on pian nesteessä.

Toimittaja Miina Maltonen tutkii isoäitinsä perinnön katoamista ja huomaa, että mummoilla on tehty bisnestä. Syyllistä jäljittäessään hän törmää Johan Granitin nimeen. Millainen mies saattaa olla noin häikäilemätön!

Kalle Isokallion Vesimeloni on verraton peruskurssi huijaajan huijaamiseen.

2

Seitsemäntoista – Juha Itkonen

Elämänmakuinen, valloittavan monikerroksinen romaani nuoruudesta, unelmista ja kirjoittamisen seurauksista.

90-luvun alku Hämeenlinnassa. Nuori poika on kesätöissä tavaratalossa. Illat hän viettää kavereineen Linnan rannassa, kuuntelee Doorsia ja unelmoi loistavasta tulevaisuudesta. Töissä poika tutustuu yhdeksän vuotta vanhempaan Veskuun. Veskulla on rahaa, hänen seurassaan pääsee ravintoloihin. Vesku alkaa suunnitella jopa yhteistä ulkomaanmatkaa. Mitä mies oikein haluaa?

Parikymmentä vuotta myöhemmin poika on päässyt Helsinkiin, hänestä on tullut kirjailija. Samaan aikaan Hämeenlinnassa viisikymppinen yksinhuoltaja Päivi on edelleen töissä tavaratalossa. Päivi murehtii, mitä tekisi tietokoneen ääreen jämähtäneen seitsemäntoistavuotiaan Santtu-poikansa kanssa.

Kirjoittajakurssilla Päivi käy läpi hurjia elämänvaiheitaan. Hän muistaa kirjailijapojan nuorena kesätyöläisenä. Poika on kirjoittanut Veskusta, mutta Päivin mielestä hän valehtelee törkeästi. Kenen muistot ovat totta, kenellä on oikeus kertoa? Ja mitä tapahtuu, kun ihmisistä tulee henkilöitä ja elämästä raakamateriaalia?

0

Minne tytöt kadonneet – Leena Lehtolainen

Maria Kallio -sarjan uutuus kertoo vieraan ja toiseuden pelosta – ja vihasta.

EU:n projektissa työskentelevä Maria Kallio on ollut kouluttamassa afganistanilaisia poliiseja ja matkustaa maahan poliisikoulun avajaisiin, tuhoisin seurauksin. Palattuaan kotimaahan Maria aloittaa työt epätyypillisten rikosten solussa ja saa selvitettäväkseen kolmen maahanmuuttajatytön katoamistapaukset. Tytöt ovat käyneet samassa Tyttökerhossa kuin Marian tytär Iida.

Sitten hangesta löytyy neljäs muslimityttö, omalla päähuivillaan kuristettuna. Onko tapauksilla tekemistä toistensa kanssa? Onko liikkeellä sarjamurhaaja? Vai onko tyttöjen perheillä jotain tekemistä katoamisten kanssa?

Leena Lehtolaisen Minne tytöt kadonneet on mukaansa tempaava kuvaus tämän ajan monikulttuurisesta Suomesta ja perinteiden törmäyksestä. Se on matka arkeen jota määrittävät vanhat uskomukset ja ihmismieleen juurtuneet tapakäsitykset. Kuka on oikeassa tilanteessa, jossa on kaksi totuutta?

0

Muita hyviä ominaisuuksia – Petri Tamminen

Kun kirjailija kainostelematta paljastaa häpeäpilkkunsa, syntyy tragikoomisia ja tosia tarinoita

Etenkin miehenä olemisen kanssa kirjailija Tamminen on jatkuvassa piinassa. Toisin kuin sukulaisenot ja kylän miehet, jotka osaavat suvereenisti olla miehiä pitämättä siitä porua.

Kun Tamminen saa jalkapallokentällä täydellisen syötön ja varman maalipaikan, hän potkaisee hädissään pallon väärään suuntaan. Vaikka parhaatkin jalkapalloilijat – nuo miehekkyyden perikuvat – epäonnistuvat maalipaikoissaan jatkuvasti, hutaisematta jäänyt maali määrää kirjailijan mielentilan päiväkausiksi.

Maailman kaatuessa päälle vaatimuksineen Tamminen hakee piilonsa kirjallisuudesta, kirjoittamisesta ja lukemisesta. On huojentavaa kun voi lukea ja kirjoittaa kun joku toinen menee ja tekee. Kuvatessaan ujoutta ja häpeää Petri Tamminen asettaa itsensä esimerkkihenkilöksi ja joutuu kauhukseen muun muassa kirjoittamaan idolinsa Veijo Meren kirjoituskoneella.

0

Pakonopeus – Taavi Soininvaara

Ihmiskauppa on täällä. Balkanin reitin rekkalastit eivät aja Suomen läpi – ne pysähtyvät tänne.

YK:n huume- ja rikostoimiston erikoisavustaja Leo Kara tekee kaikkensa päästäkseen ohjusiskun takana olleen Mundus Novuksen jäljille. Samaan aikaan juristi Kati Soisalo yrittää selvittää vuonna 1997 Dubrovnikissa siepatun tyttärensä kohtaloa. Belgradissa tehty silminnäkijähavainto herättää Soisalon toivon: Voisiko Vilma olla elossa?

Mitä pidemmälle Kara ja Soisalo ovat valmiit menemään, sitä selvemmäksi käy, miten vaarallinen Mundus Novus on. Vaikutusvaltaisen salajärjestön lonkerot ulottuvat paitsi laittomaan aseteknologiaan myös kansainväliseen ihmiskauppaan, jonka raadollisuuden Kara ja Soisalo joutuvat kohtaamaan silmästä silmään.

”Marat Krylov kantoi huumekassit toimiston ovelle ja palasi halliin, jossa nuoret seisoivat rivissä seinänvierustalla. Luotaantyöntävä näky, surkeannäköistä kauppatavaraa, mutta suihku ja pari hyvää ateriaa tekisivät ihmeitä ainakin niille, jotka eivät olleet syntyjään rumia. Oli ruletin aika.”

0

Panssarisydän – Jo Nesbø

Kaksi naista on tapettu Oslossa. He ovat kuolleet tukehtumalla omaan vereensä. Poliisia askarruttaa, miten on mahdollista, että kasvojen vammat on aiheutettu sisältä päin. Rikoksien tekijäksi epäillään sarjamurhaajaa.

Oslon poliisin ainoa sarjamurhaajiin erikoistunut tutkija on paennut painajaisiaan Hongkongin oopiumluoliin. Kaja Solnessin tehtävänä on tuoda mies Norjaan. Saapuessaan kotimaahansa tutkija joutuu lentokentän tullissa täydelliseen ruumintarkastukseen epäiltynä huumeiden salakuljetuksesta.

Tämä mies on Harry Hole.

Pian ihmisiä alkaa kuolla lisää. On selvitettävä, mikä yhdistää julmien murhien uhreja. Tappaminen on saatava loppumaan.

Jo Nesbø on kirjoittanut huikean, harhautusten ja yllättävien käänteiden maustaman rikostarinan, joka saa lukijan heti pauloihinsa ja ravistelee tuokioittain rajustikin. Eikä päästä helpolla irti. Panssarisydän kamppailee sarjassaan maailmanluokassa – se on kuin kirjoittamalla sytytetty takkatuli: yhtä aikaa kaunis ja polttava.

0

Mielensäpahoittaja – Tuomas Kyrö

40 tapaa pahoittaa mielensä!

”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun aurinko paistoi.” Näin alkoi eräs Antti Litjan tulkitseman Kyllä minä niin mieleni pahoitin -kuunnelmasarjan jakso.

Mielensäpahoittaja on 80-vuotias oikeamielinen suomalaismies, joka ehdottaa ystävänpäivän tilalle Pitäydytään omissa asioissa -päivää ja vastustaa moottoritietä, koska ”routavaurio on luontainen nopeusrajoitus”. Jouluna kinkun sijaan tarjottu kalkkuna pahoittaa mielen perin pohjin.

Maailma muuttuu, mielensäpahoittaja ei. Onneksi parhaat asiat pysyvät: hanurimusiikki ja Kuusikodissa vuodeosastolla makaavan vaimon kämmen omassa kämmenessä.

Tuomas Kyrö on antanut totisuudessaan hauskan, liioittelevan ja liikuttavan äänen sukupolvelle, joka teki eikä analysoinut. Se on järjen ja jäärän ääni.

”Herrajumala, en ole mistään nauttinut näin aikapäiviin! Aivan mahtavia – ja täyttä asiaa!”
Sari Ohinmaa, toimittaja
Mielensäpahoittaja on kiitetyn ja palkitun Tuomas Kyrön (s.1974) seitsemäs kaunokirjallinen teos.

0

Parvekejumalat – Anja Snellman

Länsimaisesta elämänmenosta haaveilevan somalitytön ja islamista turvaa etsivän suomalaisnaisen tarina.

Somaliperheen tytär Anis asuu Muukalaistalossa ja unelmoi asioista, jotka kantasuomalaisille teinitytöille ovat itsestään selviä. Hän haluaisi hengailla kaupungilla, surffata netissä, käydä leffoissa ja bileissä, mutta isällä on muita suunnitelmia. Niihin eivät kuulu huulipuna, korvakorut ja farkut, joihin Anis pukeutuu salaa isän ja veljien haukkapartiolta. Ainakaan niihin eivät kuulu pojat, etenkään eräs Luka, joka haluaa pelastaa Kuolleenmeren, ja jonka Anis tapaa Al Goren ilmastoluennolla.

Samaan aikaan taiteilijaäidin tytär Zahra, entiseltä nimeltään Alla Pohjola, pukee ylleen niqabin, jolla peittää vartalonsa kuvat ja arvet, jotka muistuttavat entisestä elämästä. Zahra on päättänyt palata kotiin, kääntyä islamilaiseksi. Huivinsa alla hän on uusi, puhdas ja tahraton. Hän löytää muitakin kotiinpalaajia, perustaa Halajan-ryhmän ja järjestää islamilaisuuteen tutustuttavan tapahtuman. Kun Aniksen ja Zahran tiet risteävät, kummankin elämä muuttuu lopullisesti.

Parvekejumalat on Anja Snellmanin (s. 1954) 19. romaani, joka runollisella ja provosoivalla kielellään houkuttaa ja hämmentää lukijoitaan. Snellman ei pelkää sohaista patriarkalismin pyhimpään puolustaessaan naisten ja tyttöjen oikeutta määrätä omasta seksuaalisuudestaan.