-

Ellu on Volvokuski, vaimo, äiti ja tytär. Elsa on isoäiti, äiti ja nainen. Emilia on lapsi. Kaikki omissa elämäntilanteissaan, omissa oloissaan, silti sidoksissa toisiinsa.
Mitä tapahtuu, kun kontrolli karkaa, hallintaa ei ole ja juuret puskevat pintaan? Mikä ihmistä silloin ohjaa?

-

Muumiopas harjaannuttaa lukijan huomaamaan oman elämänsä muumihahmot ja itsensä näiden joukossa. Kirja on ainutlaatuinen hakuteos, sekoitus tarkkaa tietoa ja häkellyttäviä havaintoja. Se esittelee kaikki alkuperäiset muumihahmot Snorkista Mymmeliin ja Suskaan ja valaisee niiden luonnetta, syntyä, etymologiaa ja esiintymistä. Mukana on uutta tietoa hahmojen vaiheista. Muumioppaan perustana ovat Tove ja Lars Janssonin klassiset muumikirjat ja -sarjakuvat sekä Tove Janssonin tekemät luonnokset, käsikirjoitukset ja muistiinpanot. Kirjan runsaan kuvituksen joukossa on myös jännittäviä kuvaharvinaisuuksia.

Teos on ohittamaton opas sekä kokeneelle Muumilaakson-kävijälle että muumiteoksiin ensi kertaa tutustuvalle. Sen avulla tunnistat myös meidän maailmamme muumit: valtakunnan möröt ja muumimammat, sukujuhlien ruttuvaarit, tuttavapiirisi tahmatassut ja tosielämän ti-ti-uut.

Kirja ilmestyy syyskuussa 2012.

KAARLE AHO: VÄÄRÄN KUNINKAAN PÄIVÄ
ISBN 978-951-1-25999-2

Kahden sukupolven Helsinki-romaani kulkee politiikan kyllästämästä 70-luvun Vanhan kuppilasta 80-luvun rahanhajuiselle Aleksanterinkadulle ja 90-luvun laman syövereistä nykypäivän lasisiin medialinnakkeisiin

Uraputkesta suistuneella toimittaja Jyrki Nyrkillä ei ole varaa torjua vanhan ystävän työtarjousta. Dokumentti kohupankkiiri Toivo T. Ryynäsestä on uusi mahdollisuus ja toinen tuleminen Jyrkille, joka yrittää kerätä ammatillisen itsetuntonsa rippeitä ja voittaa takaisin vaimonsa rakkauden.

Matka vanhan rahan ja suurten ikäluokkien menneisyyteen vie Jyrkin myös omaan nuoruuteensa, 80-luvulle, opiskelijapolitiikkaan, “imagesukupolven” seksuaaliseen ja ammatilliseen ylivertaisuuteen. Kaikki tuntuu kuitenkin hämmästyttävällä tavalla toistuvan: petetyksi tulee juuri se, mihin eniten uskoo.

Kun Ryynäsen ystävä ja liikekumppani Paul Vihanti palaa Suomeen salkku täynnä salaisuuksia, vaikuttaa se peruuttamattomalla tavalla Suomen liikemaailmaan ja Jyrkin henkilökohtaiseen elämään.

Kuka lopulta liikuttelee marionetteja kaiken taustalla – ja tietää enemmän kuin kertoo?

VENLA HIIDENSALO: MEDIAHUORA
ISBN 978-951-1-26086-8

Mustan huumorin sävyttämä hektinen sukupolvikuvaus nykypäivän mallikansalaisesta ja median laeista

Maria Vartiainen on vapaa toimittaja, jonka työsuhde – ja sen mukana ihmisarvo – on katkolla joka ainoa päivä. Uuden yrittäjämäisen työn yhteiskunnassa Maria on huutolaislapsi markkinoilla, joilla alin tarjous voittaa. Hän haluaisi tehdä yhteiskunnallista journalismia, mutta toimituspäällikkö runnoo Marian jutut myyvään muotoon, ja sivulauseisiin jemmatut tunnustukset nousevat otsikoihin. Huumereportaasista tulee kokkelia vetävän yksinhuoltajaäidin tarina ja prostituoidusta vahva oman elämänsä yrittäjä.

Romaani näyttää kuvan yhteiskunnasta, jossa tunteet on nostettu uskonnon asemaan ja rakkaus korvaa hyvinvointivaltion, sillä rakkaushan ei maksa mitään.

EEVA ROHAS: SYVÄ PÄÄ
ISBN 978-951-1-25923-7

Nuoren valovoimaisen kirjailijan ensimmäisessä romaanissa halu ja pakkomielteet vetävät tiheän tarinan marionettilankoja

Teini-ikäinen Fanny tähtää huippu-uimariksi. Lahjakas tyttö on sepittänyt valheen päästäkseen seuran parhaan valmentajan oppiin, mutta uintiharrastus päättyy syvään nöyryytykseen. Kolmikymppinen Susanne on jämähtänyt lapsuudenkotiinsa tietokoneen ääreen. Hän ostaa netistä kalliin reborn-nuken ja hoivaa sitä kuin elävää vauvaa.

Fanny ja hänen isänsä Jan kohtaavat Susannen etelän rantalomalla. Hotellin altaalla leikkii kolmivuotias poika, jonka äitiin Jan rakastuu. Susanne pestataan pojalle lapsenvahdiksi, jotta aikuiset voisivat viettää illan kahden. Äkkiarvaamatta Susannen, Janin ja Fannyn tarinat, valheet ja fantasiat alkavat punoutua yhteen kohtalokkaalla tavalla.

“Mutsi jaksaa vinee himassa, että oon aina koneella enkä siivoo. Miten se jaksaa valittaa samasta asiasta vuodesta toiseen.”

DragonSlayer666 elää mieluiten virtuaalimaailmassa – vain tietokoneriippuvuudesta huolestunut äiti voisi estää häntä tulemasta maailman parhaaksi pelaajaksi! Nuori mies raportoi elämäänsä vimmaisella nörttiliturgiallaan koneella 24/7 ja kommentoi hankaliakin asioita: koulukiusaamista ja pelimaailman tarjoamaa pakoa.

Elämää eivät helpota äidin kreikkalainen poikaystävä, koulun ihqutteleva pissisparvi, ylireagoiva hattunatsireksi ja arkkivihollinen hege91, joka luulee olevansa mestari battlefieldissä. Onneksi on yksi punatukkainen tyttö, joka muistuttaa Resident Evilin Milla Jovovichia. DragonSlayerin haaveet heidän yhteisestä tulevaisuudestaan pirstoutuvat, kun hän erehtyy viemään löytämänsä kuula-aseen kouluun…

-

Paulo Coelho -päivä Kampin Suomalaisessa Kirjakaupassa 26.11.2011, Tarja Turusen Outlanders-kappaleen ensiesitys.
Turunen kertoo haastattelussa kuinka Paulo Coelhon kirjat ovat innoittaneet häntä musiikin tekemisessä.

Runoilijan leski kirjoittaa herkällä otteella luopumisesta, surutyöstä ja yliluonnollisista kokemuksistaan.

Tuija Wuori-Tabermann menetti heinäkuussa 2010 sielunparinsa – parantumaton sairaus vei Tommyn 11 kuukaudessa.
Tommyn sairastuttua sopeutumista yllättävään elämäntilanteeseen nopeutti molempien vakaumus kuoleman olemuksesta: se on vain energia tason muutos. ”Ei elämä kuolemaan pääty, sanot kun taas kerran puhumme siitä. Tämä, maan päällinen, silmin havaittava, on vain pieni välivaihe, kunnes matka jatkuu. Jokaisen kohdalla sen pituus on määrätty jo syntymähetkellä. Sitä vastaan on turha kapinoida. Kun aika on tullut, on vain hyväksyttävä se. Päästettävä irti.”

Tekstin joukossa on sekä uusia että ennen julkaistuja, Tuijalle erityisen rakkaita Tommyn runoja.

Kansainvälisen uran luonut laulaja kertoo avoimesti nuoruudestaan, unelmistaan ja uskalluksestaan.

Eräs vuosi. Eräs kaupunki. Mies. Ja nuori nainen. Mies on kreikkalainen tunnettu säveltäjä Mikis Theodorakis ja nainen on Arja Saijonmaa. Vuosi on 1972. Arja on Pariisissa ja lähdössä maailmankiertueelle Mikiksen ja tämän muusikoiden kanssa. Hän on nuori, epävarma ja silmittömän rakastunut.

Eletään ideologioiden, poliittisen musiikin ja vapaustaistelun aikaa. Mikis elää maanpaossa takanaan tuskallinen menneisyys poliittisena vankina Kreikassa. Hän palaa halusta luoda musiikkia, joka vapauttaisi ihmiset. Kun nuori Arja kohtaa kreikkalaisen mieskulttuurin, vahvat persoonallisuudet ja omat voimakkaat tunteensa Mikistä kohtaan, hänen on astuttava tuntemattomaan.

Nuori alaston nainen on kipeä, humoristinen ja henkilökohtainen kuvaus vuodesta, jolloin Arja kohtasi sekä taiteilijanuransa että elämänfi losofi ansa mullistaneen miehen. Hänen kasvutarinansa kautta aukeaa myös kuohuva 1970-luku.

Kasari – Kun pyörähdin pyörässä näin
Sari Poijärvi – Kjell Westö
Pinkin ja punkin 80-luku oli myös suurten murrosten vuosikymmen.

80-luku oli olkatoppausten, neonvärien ja pillifarkkujen, juppien ja solariumin, aidsin ja Tšernobylin aikaa. Se alkoi punk-henkisesti ja päättyi Berliinin muurin murtumiseen.
Valokuvataiteilija Sari Poijärven ja kirjailija Kjell Westön kaleidoskooppimainen leikekirja kertoo kuvin ja tarinoin tästä ylenkatsotusta vuosikymmenestä.
Poijärvi esittelee kuvin oman kasarihistoriikkinsa. Upean skräppikirjan dokumenttivalokuvat, julkkisten henkilökuvat, julisteet ja lehtileikkeet vievät suoraan 80-luvun tunnelmiin.

Halkeamia – Valikoituja tekstejä 1986-2011
Westö-fanin aarrearkku

Kjell Westön intohimona on aika, tapahtumat ja ilmiöt ennen ja nyt. Monipuolisen kirjoittajanuransa aikana syntyneissä teksteissä hän kaihtaa kyynisyyttä ja suurmiehiä, joutuu luokkakokoukseen, miettii makutyranniaa, kulkee kotikaupungissaan, vajoaa transsiin popmusiikin äärellä, pohtii kaiken katoavaisuutta ja paljastaa miksei ole koskaan hankkinut kalliita nappulakenkiä.

Vilpittömät ja joskus ironiset näkemykset ilahduttavat. Kjell Westö paljastaa sumeilematta maailmankuvansa.
“Toissavuonna ilahduin, kun eräs nuori kirjoittaja aloitti kolumninsa mahtipontisesti: ”Tänään aion kirjoittaa Historiasta.” Kun aloitin lukemisen, hätkähdin. Vuosi, josta nuori mies kirjoitti, oli 1996: hän kirjoitti Atlantan olympiakisoista ja Michael Johnsonin ihmeteoista. Minulle vuosi 1996 on lähestulkoon tätä päivää.”

Tapahtuu Helsingissä juuri nyt.

Iloinen blini-ilta saa nolon lopun. Vauraan perheen lukiolaispoika lahjoittaa isoisän perintökellon kolmekymppisen hoitonsa tyttärelle. Töölöläinen Audi-mies hermostuu väärinparkkeeraajalle.

Philip Teirin novelleissa tavalliset helsinkiläiset joutuvat muutoksen eteen. Muutoksen ytimessä voi olla arkinen hetki, mitätön pikkuseikka – tai Jörn Donnerin Oscar-patsas.
Lukija pääsee aivan lähelle henkilöitä, jotka tosipaikan tullen eivät uskalla heittäytyä – koska ovat liian ironisia, liian häpeissään, liian tietoisia itsestään.

Sijaisvanhempien on annettava sielunsa, vähempi ei riitä.

Tuulan, hänen kymmenvuotiaan poikansa Roopen ja uuden miehensä Harrin elämä on onnellista ja huoletonta. Tuula vain ei voi saada enää lapsia, ja mielessä alkaa itää ajatus sijaislapsesta. Harria hanke epäilyttää, ja Tuulan ystävätärkin puuttuu asiaan: ”Mitä aukkoa sä yrität itsessäsi tukkia?”

Asiat alkavat edetä vauhdilla, kun Tuula ja Harri kuulevat mahdollisista sijaislapsista. Sisarukset Luke ja Venni, 8 ja 5, asuvat kriisiperhekodissa, koska vanhemmat eivät pysty huolehtimaan heistä.
Äkkiä kaikilla on mielipide Tuulan ja Harrin ratkaisusta, jopa itsekeskeisellä anopillakin. Tunteet lyövät laidasta laitaan, mutta mitkä ovat oikeat sanat?

Anna-Leena Härkönen näyttää erehtymättömän tarkasti ensikosketuksen, hauraan siteen joka alkaa rakentua perheen ja sijaislasten välille, hukassa olevien biologisten vanhempien epätoivon.