Ihmiskauppa on täällä. Balkanin reitin rekkalastit eivät aja Suomen läpi – ne pysähtyvät tänne.

YK:n huume- ja rikostoimiston erikoisavustaja Leo Kara tekee kaikkensa päästäkseen ohjusiskun takana olleen Mundus Novuksen jäljille. Samaan aikaan juristi Kati Soisalo yrittää selvittää vuonna 1997 Dubrovnikissa siepatun tyttärensä kohtaloa. Belgradissa tehty silminnäkijähavainto herättää Soisalon toivon: Voisiko Vilma olla elossa?

Mitä pidemmälle Kara ja Soisalo ovat valmiit menemään, sitä selvemmäksi käy, miten vaarallinen Mundus Novus on. Vaikutusvaltaisen salajärjestön lonkerot ulottuvat paitsi laittomaan aseteknologiaan myös kansainväliseen ihmiskauppaan, jonka raadollisuuden Kara ja Soisalo joutuvat kohtaamaan silmästä silmään.

”Marat Krylov kantoi huumekassit toimiston ovelle ja palasi halliin, jossa nuoret seisoivat rivissä seinänvierustalla. Luotaantyöntävä näky, surkeannäköistä kauppatavaraa, mutta suihku ja pari hyvää ateriaa tekisivät ihmeitä ainakin niille, jotka eivät olleet syntyjään rumia. Oli ruletin aika.”

Kaksi naista on tapettu Oslossa. He ovat kuolleet tukehtumalla omaan vereensä. Poliisia askarruttaa, miten on mahdollista, että kasvojen vammat on aiheutettu sisältä päin. Rikoksien tekijäksi epäillään sarjamurhaajaa.

Oslon poliisin ainoa sarjamurhaajiin erikoistunut tutkija on paennut painajaisiaan Hongkongin oopiumluoliin. Kaja Solnessin tehtävänä on tuoda mies Norjaan. Saapuessaan kotimaahansa tutkija joutuu lentokentän tullissa täydelliseen ruumintarkastukseen epäiltynä huumeiden salakuljetuksesta.

Tämä mies on Harry Hole.

Pian ihmisiä alkaa kuolla lisää. On selvitettävä, mikä yhdistää julmien murhien uhreja. Tappaminen on saatava loppumaan.

Jo Nesbø on kirjoittanut huikean, harhautusten ja yllättävien käänteiden maustaman rikostarinan, joka saa lukijan heti pauloihinsa ja ravistelee tuokioittain rajustikin. Eikä päästä helpolla irti. Panssarisydän kamppailee sarjassaan maailmanluokassa – se on kuin kirjoittamalla sytytetty takkatuli: yhtä aikaa kaunis ja polttava.

40 tapaa pahoittaa mielensä!

”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun aurinko paistoi.” Näin alkoi eräs Antti Litjan tulkitseman Kyllä minä niin mieleni pahoitin -kuunnelmasarjan jakso.

Mielensäpahoittaja on 80-vuotias oikeamielinen suomalaismies, joka ehdottaa ystävänpäivän tilalle Pitäydytään omissa asioissa -päivää ja vastustaa moottoritietä, koska ”routavaurio on luontainen nopeusrajoitus”. Jouluna kinkun sijaan tarjottu kalkkuna pahoittaa mielen perin pohjin.

Maailma muuttuu, mielensäpahoittaja ei. Onneksi parhaat asiat pysyvät: hanurimusiikki ja Kuusikodissa vuodeosastolla makaavan vaimon kämmen omassa kämmenessä.

Tuomas Kyrö on antanut totisuudessaan hauskan, liioittelevan ja liikuttavan äänen sukupolvelle, joka teki eikä analysoinut. Se on järjen ja jäärän ääni.

”Herrajumala, en ole mistään nauttinut näin aikapäiviin! Aivan mahtavia – ja täyttä asiaa!”
Sari Ohinmaa, toimittaja
Mielensäpahoittaja on kiitetyn ja palkitun Tuomas Kyrön (s.1974) seitsemäs kaunokirjallinen teos.

Jo Nesbø on kirjoittanut huikean, harhautusten ja yllättävien käänteiden maustaman rikostarinan, joka saa lukijan heti pauloihinsa ja ravistelee tuokioittain rajustikin. Eikä päästä helpolla irti. Panssarisydän kamppailee sarjassaan maailmanluokassa – se on kuin kirjoittamalla sytytetty takkatuli: yhtä aikaa kaunis ja polttava.

I sitt hemland Norge är Jo Nesbø den absolut störste kriminalförfattaren genom tiderna och han blir alltmer populär för varje ny bok. Böckerna om Harry Hole har sålt mer än en miljon exemplar bara i Norge och är översatta till tjugofem språk. I september 2007 lyckades han med bragden att samtidigt finnas på tio i topplistorna i Norge, Sverige, Danmark och Finland – med en eller flera titlar.

Klikkaa alla olevaa kuvaa, se ohjaa sinut katsomaan suoraa lähetystä Keskuskadulta / Pohjois-Esplanadilta!!

-

Länsimaisesta elämänmenosta haaveilevan somalitytön ja islamista turvaa etsivän suomalaisnaisen tarina.

Somaliperheen tytär Anis asuu Muukalaistalossa ja unelmoi asioista, jotka kantasuomalaisille teinitytöille ovat itsestään selviä. Hän haluaisi hengailla kaupungilla, surffata netissä, käydä leffoissa ja bileissä, mutta isällä on muita suunnitelmia. Niihin eivät kuulu huulipuna, korvakorut ja farkut, joihin Anis pukeutuu salaa isän ja veljien haukkapartiolta. Ainakaan niihin eivät kuulu pojat, etenkään eräs Luka, joka haluaa pelastaa Kuolleenmeren, ja jonka Anis tapaa Al Goren ilmastoluennolla.

Samaan aikaan taiteilijaäidin tytär Zahra, entiseltä nimeltään Alla Pohjola, pukee ylleen niqabin, jolla peittää vartalonsa kuvat ja arvet, jotka muistuttavat entisestä elämästä. Zahra on päättänyt palata kotiin, kääntyä islamilaiseksi. Huivinsa alla hän on uusi, puhdas ja tahraton. Hän löytää muitakin kotiinpalaajia, perustaa Halajan-ryhmän ja järjestää islamilaisuuteen tutustuttavan tapahtuman. Kun Aniksen ja Zahran tiet risteävät, kummankin elämä muuttuu lopullisesti.

Parvekejumalat on Anja Snellmanin (s. 1954) 19. romaani, joka runollisella ja provosoivalla kielellään houkuttaa ja hämmentää lukijoitaan. Snellman ei pelkää sohaista patriarkalismin pyhimpään puolustaessaan naisten ja tyttöjen oikeutta määrätä omasta seksuaalisuudestaan.

Ruben Waara työnsi ruuvimeisselin ovenkarmin ja lukon väliin. Hän katsoi ympärilleen ja kun ketään ei näkynyt, väänsi. Vanha puu rusahti ja lukon salpa tuntui väljemmältä. Toisella, vielä napakammalla väännöllä ovi aukesi.

Harrastajasukeltaja löytää Hangon edustalta 1970-luvulla mereen upotetut myrkkytynnyrit sekä pääkallon, kohtalokkain seurauksin. Käynnistyy peittelyjen ja uusien rikosten sarja. Yli 30 vuotta syyllisyyttä kantanut merimies pyytää Waaralta apua, eikä Waara tiedä mihin lupautuu. DDR:ään matkalla olleet taistelukaasut on nostettava merestä, vaikka ne kätkevät useiden henkilöiden mustan menneisyyden. Kuka valehtelee, kenelle ja miksi?

Romaanin taustana on helteinen Hanko, Bengtskärin majakka sekä aava, kaunis ja julma meri.

Otteessaan pitävä romaani aikaa ja paikkaa uhmaavista ihmiskohtaloista.

Kun kuolemansairaaksi tuomittu Iisa yllättäen tervehtyy, hänen elämänsä ajautuu kriisiin. Edes nuori poikaystävä ei saa hänen oloaan virkistymään.

Mannerten välisellä lennolla vierekkäin istutetut Ben ja Oscar käyvät väkinäistä keskustelua. Lentopelosta kärsivän Oskarin oudoista tarinoista paljastuu, että hänen kohtalonsa on elää jokaisessa elämässään saman naisen kanssa, joka aina kuolee ennen häntä. Nyt Oskar on päättänyt ottaa kohtalon omiin käsiinsä ja pelastaa naisen.

Oskar yllyttää Beniä lukemaan omaelämäkerrallista romaaniaan karjankasvattaja Rigelistä, joka myös taistelee kuolemaa vastaan. Rigel jää yllättäen leskeksi, mutta päättää vaalia vaimonsa muistoa tavalla, joka ei miellytä muita. Rigel leimataan murhaajaksi ja syntipukiksi. Benin mielestä kertomus on naiivi ja epäuskottava. Hänellä on mielessään ratkaisu Oskarin kohtalonkierteeseen.

Pillerinpyörittäjä on otteessaan pitävä romaani toisiinsa kiertyvistä ihmiskohtaloista. Se on kiehtova kurkistus historiaan, jossa nykyhetki sykkii. Jokainen romaanin henkilöistä pyrkii taivuttelemaan kohtalonsa rajoja. Onnistuvatko he pyrkimyksissään, saavatko he iänkaikkisen elämän – vai pääsevätkö siitä eroon? Pillerinpyörittäjä leikittelee elämän ja kuoleman kysymyksillä, mutta kiinnittyy silti ihmisen ikiaikaiseen tarpeeseen määritellä oman elämänsä rajoja.

Nykyisin vietettävän Kirjan ja ruusun päivän alkuperä on vuodessa 1926, jolloin huhtikuun 23. valittiin barcelonalaisen kirjakauppiaan idean mukaan kirjojen ja ruusujen päiväksi. 1995 Unesco julisti katalonialaisen Kirjan ja ruusun päivän Maailman kirjan ja tekijänoikeuden päiväksi. “Kirjat ansaitsevat erityisen päivänsä, jolloin niitä juhlitaan vapauden, yhteenkuuluvuuden ja rauhan symboleina”, sen julistus kuului.

Kirjan ja ruusun päivien päätapahtumaa vietetään tiistaina 4.5.2010.
Kampin Narinkkatorilla Helsingissä esiintyy suuri joukko suomalaisia eturivin kirjailijoita sekä Suomen suosituimmat satuhahmot. Tapahtuman järjestää Suomen Kustannusyhdistys.

Katso myös Suomen Kustannusyhdistyksen johtajan Sakari Laihon haastattelu (2009).
http://www.kirjavideo.fi/ajankohtaista/kirjan-ja-ruusun-paiva/

Avaimen kevätjuhlissa Korjaamolla kevään kirjallisimman räpin esittivät Elina Hirvonen, Jussi Lehtonen ja Seija Vilén.
Samalla paljastettiin Avaimen ja BTJ:n yhdistyminen.